Hanhikivi – valtakunnallisesti
merkittävä lintualue
Hanhikiven niemi on linnustollisesti erittäin merkittävä
alue. Alueella pesii valtakunnallisesti tarkasteltuna huomattavan monimuotoinen
linnusto, jonka lajikirjo on monipuolinen, ja useiden lintulajien pesimäkannat
huomattavan korkeita. Hanhikiven lintulajistossa esiintyy alueen pinta-alaan
suhteutettuna runsaasti uhanalaisia tai vähälukuisia lajeja. Esimerkiksi
petolintu- ja tikkalajistot ovat merkillepantavan monimuotoisia ja runsaita.Lintujen
päämuuttoreitillä sijaitseva Hanhikiven niemi on myös valtakunnallisesti
merkittävä muuttolintujen ruokailu-, levähdys- ja kerääntymisalue.
Lähde:
Ympäristöministeriön
PAP-lausunto 21.12.2009
ja
Pohjois-Pohjanmaan
Ympäristökeskuksen PAP-lausunto 27.11.2009
Pesimälinnusto
Hanhikiven alueen rantaniityt, luodot ja kosteikot tarjoavat
pesintäpaikan lukemattomalle määrälle vesilintuja, kahlaajia
ja lokkilintuja. Myös alueen metsälinnusto on merkittävä.
Alueella tai sen lähiympäristössä pesivät
mm. Suomessa erittäin uhanalaisiksi luokitellut pikkutiira ja mustapyrstökuiri
sekä vaarantuneeksi katsottu pikkutikka. EU:n lintudirektiivin liitteen
I lajeista Hanhikivessä tai sen lähialueella pesivät tai havaitaan
säännöllisesti pesimäaikaan ainakin mustakurkku-uikku, kaulushaikara,
laulujoutsen, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, pyy, teeri, luhtahuitti, liro,
kalatiira, lapintiira, pikkutiira, pikkulokki, pohjantikka, palokärki,
helmipöllö ja varpuspöllö.
Lähde: Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry:n artikkeli ”Linnustollinen
arvo”, julkaistu Pro Hanhikiven lehdessä 2008
Muuttolinnusto
Hanhikiven niemi sijaitsee Pohjois-Suomen tärkeimmällä
lintujen muuttoreitillä, joka kulkee pitkin Perämeren rannikkoa. Rannan
muodostelmista, mm. vähäisestä saaristosta johtuen, varsinkin
kevätmuutossa lintuparvet tiivistyvät Hanhikiven kohdilla, minkä
vuoksi esimerkiksi laulujoutsenen, metsähanhen, merihanhen, kurjen ja päiväpetolintujen
muuttajamäärät ovat suurempia kuin missään muualla
Perämerellä tai Pohjanmaalla.
Hanhikiven Takaranta on valtakunnallisesti arvokas muutonaikainen
lepäilyalue vesi- ja rantalintulajeille. Vesilintujen kerääntymät
yltävät keväisin 3000–4000 yksilöön ja syksyisin
ennen metsästyskautta 1000–2000 yksilöön. Näkyvimpiä
lajeja ovat sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, tukkasotka ja telkkä.
Joutsenten kerääntymät yltävät keväisin 300 yksilöön,
syksyisin yli 500 yksilöön. Kahlaajia alueella on lepäillyt parhaillaan
yli 2000. Vesilintujen ja kahlaajien maksimikerääntymät ylittävät
1000 yksilön määrän myös Parhalahti–Syölätinlahti
–alueella.
Lähde: Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry:n artikkeli ”Linnustollinen
arvo”, julkaistu Pro Hanhikiven lehdessä 2008
Osa Hanhikivestä valittu FINIBA-alueeksi
Hanhikiven Hietakarinlahti-Takaranta -alue on valittu yhdeksi
kansallisesti tärkeistä lintualueista eli FINIBA-alueeksi (Finnish
Important Bird Areas). FINIBA -lintualueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä
uhanalaisten, silmällä pidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun
lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita.
Valintakriteeri eli lintulaji, jonka vuoksi Hietakarinlahti-Takaranta
-alue on valittu FINIBA-alueeksi, on joutsen. Rekisterin mukaan alueen päiväkerääntymä
kevätmuuton aikana on 300–350 joutsenta. Aluetta kuvataan "merestä
kuroutuneen lammen ja laajan rantaniityn varsin luonnontilaiseksi kokonaisuudeksi".
FINIBA-hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus
sekä BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen. Hankkeessa ovat olleet mukana
myös ympäristöministeriö, alueelliset ympäristökeskukset,
Metsähallituksen luontopalvelut sekä useat luonnonsuojelujärjestöt.
Natura 2000 ja lintuvesien suojeluohjelma Hanhikivellä
Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi ovat
Natura 2000 -aluetta (koodi FI110420). Alue määritellään
valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Lisäksi Maunuksen rantaniityt
luokitellaan maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja alueen viimeiseksi
avoimena säilyneeksi merenrantaniityksi. Alueen pinta-ala on 275 hehtaaria.
Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Suojelu
toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja/tai vesilain
nojalla. Maunuksen rantaniittyjen suojelussa ensisijainen keino on sopimus maanomistajan
kanssa.
Yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden
suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelua, luetellaan lintudirektiivin liitteessä
I. Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi -alueen osalta lintulajit
ovat: kalatiira, kurki, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku, pikkujoutsen,
pyy, sinirinta, suokukko, uivelo ja vesipääsky.
Tankokari on yksi Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimpia lintujen muutonseuraamispaikkoja
Hanhikiven
eteläpohjukassa sijaitseva Tankokarin kalasatama on yksi Pohjois-Pohjanmaan
tunnetuimpia lintujen muutonseuraamispaikkoja. Lintuparvia voidaan seurata erinomaisesti,
kun ne ylittävät sataman edustalla sijaitsevaa Maunuslahtea. Maunuslahti
on linnuille myös hyvä lepäilypaikka koko kevään ja
kesän. Kevätmuuton aikana lahdella lepää sadoittain puolisukeltajia,
ja pesinnän jälkeisissä sorsien koirasparvissa voi olla satoja
haapanoita ja taveja. Tankokariin rakennettiin lintutorni vuonna 1998.
Runsaslinnustoisin aika ajoittuu huhtikuun puolivälistä
toukokuun loppuun, jolloin parhaimpina päivinä lintutornista voi laskea
tuhansia metsähanhia, joutsenia, lokkeja, sepelkyyhkyjä ja kahlaajia
sekä satoja petolintuja. Peippolintuja ja rastaita saattaa muuttaa jopa
kymmeniätuhansia päivässä. Huhtikuun lopulla muuttaa pääosa
ns. isoista linnuista, ja hiukan niiden jälkeen on vuorossa lapinsirkun,
järripeipon ja rastaiden päämuutto. Toukokuussa runsaimpia muuttajia
ovat tyypillisesti kahlaajat kuten liro, mustaviklo ja suokukko, loppukeväällä
pääskyt ja tervapääsky. Tankokarissa nähdään
joka kevät myös useita harvalukuisempia lajeja, kuten lyhytnokka-
ja tundrahanhia, muuttohaukkoja, mustapyrstökuireja ja sepelrastaita.
Tankokarin eteläpuolella sijatsee Parhalahden-Syölätinlahden
lintuvesialue, jonka pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa merihanhi, ruskosuohaukka,
kurki, luhtahuitti sekä kaikki puolisukeltajasorsat harmaasorsaa lukuun
ottamatta. Kahlaajista runsaimpia ovat punajalkaviklo ja kuovi, lokkilinnuista
taas nauru- ja kalalokki. Rehevien rantametsien vakituisia asukkeja ovat mm.
pikkutikka ja pyrstötiainen. Lisäksi paikalla ruokailee koko kesän
muutamia muualla pesiviä lajeja, kuten pikkutiira ja kalasääski.
Syysmuuton seurannassa Tankokari ei ole yhtä suosittu
kuin keväisin, sillä lintujen tulosuuntaan, pohjoiseen, on hankalampi
havainnoida. Sataman pohjoispuoleiseen Hanhikiven niemeen saapuu kuitenkin valtavat
pikkulintumassat, jotka purkautuvat etelään juuri tornin kohdalla.
Näissä runsaimpia muuttajia ovat usein urpiainen ja rastaat. Osa vaelluslinnuista
muuttaa syksyisin rannikkoa pitkin pohjoiseen ja niiden muutto on kevätmuuton
tavoin helposti havainnoitavissa. Metsästyksen aloitus elokuussa tyhjentää
lahden, koska alue on suosittu myös metsästäjien keskuudessa.
Tankokarin kalasatamassa Parhalahdella sijaitseva lintutorni
on osoittautunut menestyksekkääksi paikaksi bongata lintuja. Torni
on sijoittunut BirdLife Suomen järjestämässä Tornien taisto
-kilpailussa kärkisijoille vuosittain. Keväisin järjestettävän
kilpailun idea on havaita kahdeksan tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia.
Tornien taisto on järjestetty vuodesta 1994, mutta kaikille
avoimeksi se laajeni vasta vuonna 2000, jolloin järjestäjäksi
tuli BirdLife Suomi. Tornien taistoon osallistui vuonna 2000 yhteensä 72
joukkuetta eri puolilta Suomea. Kilpailun suosio on kasvanut, sillä keväällä
2009 voitosta kisailtiin jo ennätyksellisti 292 lintutornissa. Lintujen
havainnoinnin ohella Tornien taistossa esitellään yleisölle lintuja
ja lintuharrastusta sekä kerätään varoja linnustonsuojeluun.
Tankokarin lintutorni kilpailutilastoissa
2009: sijoitus 1. Havaittuja lajeja 113.
2008: sijoitus 2. Havaittuja lajeja 112.
2007: sijoitus 10. Havaittuja lajeja 94.
2006: sijoitus 4. Havaittuja lajeja 102.
2005: sijoitus 3. Havaittuja lajeja 110.
2004: sijoitus 6. Havaittuja lajeja 102.
2003: sijoitus 15. Havaittuja lajeja 93.
Vuosien varrella parhaimmiksi Tankokarin lintutornista havaituiksi
lajeiksi mainitaan sarvipöllö, metso, avosetti, muuttohaukka, kiljukotkalaji,
mustapyrstökuiri, haahka ja arosuohaukka.