Eurajokelaisten mietteitä paikkakunnan ydinvoimateollisuudesta ja sen vaikutuksista

Tältä sivulta löydät lokakuussa 2007 joukolta Eurajoen asukkaita kerättyjä ajatuksia, tunnelmia ja näkemyksiä ydinvoimalaan liittyvistä asioista. Vastauksia antaneet henkilöt eivät olleet ydinvoiman äärivastustajia eivätkä fanaattisia kannattajia.

Työllisyys ja vaikutukset muihin elinkeinoihin

Voimalaitos työllistää tällä hetkellä noin 130 eurajokelaista, mikä on noin 6 %:a työikäisistä. Suurin osa tekee töitä niin sanotussa suorittavassa portaassa. Rakentaminen ja muu vastaava toiminta tuo työtä myös alueen yrittäjille ja urakoitsijoille, kuten suurteollisuus aina.

Käsityksen mukaan johtohenkilöt käyvät pääasiassa töissä Raumalta, jonne näin ollen kulkeutuvat myös verotulot.

Eurajoen nykyinen työttömyysprosentti on noin 6,5. Ennen kolmannen voimalan rakentamispäätöstä, vuonna 2001, työttömyysprosentti oli tasan 6 eli vielä alhaisempi. Rakentamisesta ja muusta huolimatta työttömyys on lisääntynyt puolella prosenttiyksiköllä.

Eurajoella viljellään muun muassa viljaa ja sokerijuurikasta. Maanviljelylle normaalisti toimiva ydinvoimalaitos aiheuttaa ongelmia lähinnä peltoalan viljelyyn suurjännitelinjojen kohdalla. Linjakapasiteettia kasvatetaan koko ajan ja voimalinjojen leveys on paikoin jopa 300 metriä. Metalliset tolpparunkorakenteet vaikeuttavat kylvöä ja sadonkorjuuta. Peltoalan menetyksistä saatavat korvaukset eivät ole linjassa voimalinjarakenteiden aiheuttaman häiriön kanssa. Voimalinjaongelma koetaan suureksi myös metsätalouden osalta.

Nuorille laitos tarjoaa jonkin verran kesätöitä.

Voimalaitos katukuvassa

Kolmannen voimalaitoksen rakentamisvaihe on vaikuttanut lähinnä lisääntyvänä ulkomaalaisten määränä. Muun muassa puolalaisia, saksalaisia ja englantilaisia liikkuu enemmän.

Uudet, vedetyt voimalinjat olivat näkyvä ilmiö.

Raskasajoneuvojen liikenne on vilkastunut rakennusvaiheessa huomattavasti.

Vesistö

Mereen lasketaan vankkaa tasajännitekaapelia vedettäväksi Ruotsin puolelle. Yksi kaapeli Raumalta jo menee ja Fingrid sai lokakuun 2007 alussa luvan vetää toisen kaapelin.

Sinileväongelma on tiedostettu, samoin meriveden lämpenemisen ongelma kesäisin.

Kalastajat pelkäävät Pohjanlahden siikakannan heikkenemistä.

Kalastuksen kannalta kahden voimalan vaikutus ei ole ollut vielä kovin merkittävä. Uuden, tehokkaamman kolmosreaktorin käyttöönotto kuitenkin huolestuttaa kalastajia.

Vapaa-aika

Lähin uimaranta on 5–6 kilometrin päässä voimalaitoksista. (”Voiko voimalaitosalueella uida” -kysymys herätti eurajokelaisissa naureskelua.)

Voimalaitoksen alue aidataan eikä sitä saa lähestyä edes kalastajaveneellä.

Käsityksen mukaan voimalaitoskonserni pyrkii ostamaan Olkiluodon lähisaarilta mökki- ja metsäpalstoja.

Pelot

Toiminnassa olevia voimalaitoksia ei osata enää pelätä. (Vain yksi perheellinen eurajokelainen kertoi jollaintapaa pelkäävänsä niitä.) Yöt nukutaan rauhassa, ilmastointeja ei suljeta eikä muitakaan varotoimenpiteitä tehdä ainakaan tietoisesti edes yön ajaksi.

Kolmosreaktorin käyttöönotto herättää enemmän huolta. Huonot uutiset rakennusvaiheista ja -tavoista liikkuvat paikkakunnalla. Pelkoa herättää myös se, että kolmosreaktori on maailman suurin voimalaitosyksikkö, jollaista ei ole aiemmin käytetty missään. Toinen syy pelkoon on se, että laitosta tekee kansainvälinen konserni. Sen ajattelutapaa ja työkulttuuria ei tunneta, mikä heikentää luottamusta. Rakennusvaiheen huonot uutiset lisäävät epävarmuutta.

Katastrofi- tai pelastusharjoituksia paikkakunnalla ei ole järjestetty. Puhelinluettelon kannessa on toimintaohjeet ydinvoimalaonnettomuuden varalle.

Verotulot

Jos ydinvoimalaitos tuottaa omistajilleen sähköä omakustannehintaan, ei laitosta voi luokitella voittoa tuottavaksi yritykseksi. Ainoa tuottava verotulo on kiinteistövero. Voittoa tuottamaton toiminta vähentää lopullista verotuksellista hyötyä huomattavasti. Kiinteistövero on maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen meno ja tätä kautta yhteiskunnan ja kunnan saama potti vähenee merkittävästi.

Kommentteja ja terveisiä pyhäjokisille ja lähiseudun asukkaille

Yhtä voimalaa varten ei kannata rakentaa voimalan tarvitsemaa infrastruktuuria. Jos nyt kaavailtu voimalaitos saa luvat ja rakennetaan, on seuraavien voimalaitosten rakentaminen samaan paikkaan todennäköistä. Jos useampia voimaloita ei haluta, asia tulisi huomioida nyt, sillä ensimmäisen voimalan valmistuttua se on todennäköisesti myöhäistä.

Kommentit ovat yksityisten henkilöiden mielipiteitä, eivät virallisiin lähteisiin perustuvaa faktaa.